Kokeilu on yksi psykologian tärkeimmistä tutkimusmenetelmistä. On mahdollista erottaa erityyppiset kokeet riippuen suoritustavasta, vaikutuksen tuloksesta, tietoisuuden tasosta.
Ohjeet
Vaihe 1
Laboratoriotesti suoritetaan erityisissä olosuhteissa. Keinotekoisessa ympäristössä kokeilija pystyy rajoittamaan lisämuuttujien vaikutusta mahdollisimman paljon. Kohteet altistuvat vain niille eristetyille tekijöille, joiden reaktio kiinnostaa tutkijaa. Näitä tekijöitä voidaan manipuloida seuraamalla vastausten muutoksia.
Vaihe 2
Laboratoriokokeessa tutkija ottaa aktiivisen aseman, harjoittaa hallintaa ja on vuorovaikutuksessa kohteiden kanssa. Se voi olla myös direktiiviä. Laboratoriokokeissa käytetään usein erityislaitteita indikaattoreiden muutosten luotettavaan kirjaamiseen. Laboratoriokokeen haittana on vaikeus korreloida sen tuloksia tosielämään.
Vaihe 3
Kenttäkoke suoritetaan in vivo. Kohteet kuuluvat normaaliin elinympäristöönsä. Kokeilija on tarkkailijan passiivisessa asennossa eikä, mikäli mahdollista, häiritse kokeen kulkua. Usein tutkittavat eivät ole tietoisia osallistumisestaan tutkimukseen. Tämä on välttämätöntä heidän käyttäytyäkseen luonnollisella tavalla, ei sosiaalisesti toivottavalla tavalla. Tutkijalla ei ole kontrollia muuttujien suhteen. Tämäntyyppisen kokeen avulla voit tehdä johtopäätöksiä ihmisten käyttäytymisestä tietyissä elämäntilanteissa.
Vaihe 4
Muodostava tai psykologisesti pedagoginen kokeilu koostuu kohdennetun vaikutuksen tarjoamisesta kohteeseen tietyn taiton muodostamiseksi. Erittäin suosittu kokeilutyyppi psykologiassa. Se tulisi suorittaa pätevän asiantuntijan ohjauksessa, koska väärä altistuminen voi johtaa kielteisiin seurauksiin kohteelle. Tätä tai sitä psykologista taitoa kehitetään toimien vaikutuksesta. Esimerkiksi aiheille annetaan tehtäviä. Kokeilija osallistuu aktiivisesti prosessiin ja harjoittaa hallintaa.
Vaihe 5
Varmistavan kokeen tarkoituksena on vahvistaa minkä tahansa ilmiön esiintyminen. Tällaisen tutkimuksen aikana paljastetaan yleensä tietyn omaisuuden kehitystaso aiheissa. Hyvin usein todentava koe edeltää muodostavaa. Kokeilija saa tarvittavat tiedot ja pyrkii sitten parantamaan kiinnostavia ominaisuuksia. Patopsykologinen koe suoritetaan henkilön henkisten prosessien ja olosuhteiden tutkimiseksi ja mahdollisten rikkomusten tunnistamiseksi. Tämä tapahtuu käyttämällä erityisesti kehitettyjä tekniikoita.
