Jokaisella lapsella on syntymästä lähtien valtava älyllinen potentiaali. Johtavat neuropsykologian asiantuntijat uskovat, että mitä aikaisemmin lapsi alkaa opettaa, sitä paremmin hän saa uuden tiedon omaksumisen koulussa, yliopistossa ja elämässä yleensä. Suurimman osan psykologeista ja kouluttajista 3–4-vuotiaat lapset oppivat helpommin kuin seitsemänvuotiaat, mihin perustuvat erilaiset varhaiskasvatuksen menetelmät.
Lahjakkaat eivät synny, heistä tulee
Monien nykyaikaisten kouluttajien mukaan suurin osa lapsista käyttää paremmin luonnon antamia mahdollisuuksia, jos he alkavat oppia ihmisen aivojen kasvun aikana, varhaislapsuudessa. Tätä varten monet tunnetut opettajat ovat kehittäneet omat, ainutlaatuiset menetelmänsä lasten varhaiseen kehittämiseen. Monilla näistä tekniikoista on vankka tieteellinen perusta, ja niitä käytetään menestyksekkäästi käytännössä eri maissa. Samalla kullakin menetelmällä on sekä kannattajia että vastustajia, ja sitä kritisoidaan. Vanhempien, jotka ajattelevat lapsensa varhaista kehitystä, on valittava itselleen sopiva menetelmä. On tärkeää muistaa, että jokainen lapsi tarvitsee yksilöllisen lähestymistavan. Lapsellesi voi olla parasta käyttää joitain parhaita käytäntöjä jokaisessa tekniikassa.
Lyhyt katsaus suosituimmista varhaiskasvatusmenetelmistä
1. Glen Domanin metodologia perustuu vauvan visuaalisten ja fyysisten kykyjen kehittämiseen syntymästä lähtien. Tätä varten Doman ehdottaa fyysisten harjoitusten ja ulkoilupelien käyttöä. Aivojen stimulaatio saavutetaan näyttämällä lapsille kortteja, joissa on sanoja ja kuvia. Lapset, joiden kanssa he opiskelevat Domanin menetelmän mukaisesti, oppivat materiaalin paremmin ja ohittavat monin tavoin ikätovereidensa lisäksi myös kehityksessä olevat vanhemmat lapset.
Glen Doman uskoo, että tehokkain ikä oppimiselle on alle 7, kun taas aivot kasvavat.
2. Maria Montessorin tekniikka on yksi yleisimmistä. Siinä kiinnitetään suurta huomiota vauvojen hienomotoriikan kehittämiseen. Samalla se perustuu lapsen yksilöllisiin etuihin ja kykyihin. Ilmaistuntien aikana lapsi valitsee itse, mitä tekee, ja opettajan tehtävänä on auttaa häntä selviytymään tehtävästä. Tässä tekniikassa otetaan huomioon myös lapsen kehitysjaksot syntymästä 6 vuoden ikään, jolloin hän oppii tiettyjä asioita helpommin ja luonnollisemmin. Aikuisten päätehtävä on Maria Montessorin mukaan opettaa lasta keskittymään hänelle mielenkiintoiseen työhön.
Montessorin metodologia ei ole pelkästään varhaista älyllistä kehitystä, vaan myös työtaitojen kehittämistä ja toisten kunnioittamisen edistämistä.
3. Nikolay Zaitsevin tekniikka tunnetaan useista didaktisista materiaaleista, erityisesti lohkojen joukosta lukemisen opettamiseksi. Zaitsevin käsikirjat perustuvat minkä tahansa lapsen luonnolliseen leikkitarpeeseen, joten oppiminen tällä tekniikalla edellyttää rennosta ilmapiiristä, jännitystä ja lapsen innostusta peliin. Siksi lapset oppivat lukemaan, jäsentämään sanat erillisiksi tavuiksi, laskemaan, tekemään lauseita ja kirjoittamaan.
